kohottaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kohottaja (10)

  1. henkilö, joka kohottaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkohot̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: ko‧hot‧ta‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kohottaja kohottajat
genetiivi kohottajan kohottajien
(kohottajain)
partitiivi kohottajaa kohottajia
akkusatiivi kohottaja;
kohottajan
kohottajat
sisäpaikallissijat
inessiivi kohottajassa kohottajissa
elatiivi kohottajasta kohottajista
illatiivi kohottajaan kohottajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kohottajalla kohottajilla
ablatiivi kohottajalta kohottajilta
allatiivi kohottajalle kohottajille
muut sijamuodot
essiivi kohottajana kohottajina
translatiivi kohottajaksi kohottajiksi
abessiivi kohottajatta kohottajitta
instruktiivi kohottajin
komitatiivi kohottajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kohottaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kohottaa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kohottajalihas

Aiheesta muualla[muokkaa]