kohoileva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kohoileva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kohoilla
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kohoileva | kohoilevat |
| genetiivi | kohoilevan | kohoilevien (kohoilevain) |
| partitiivi | kohoilevaa | kohoilevia |
| akkusatiivi | kohoileva; kohoilevan |
kohoilevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohoilevassa | kohoilevissa |
| elatiivi | kohoilevasta | kohoilevista |
| illatiivi | kohoilevaan | kohoileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kohoilevalla | kohoilevilla |
| ablatiivi | kohoilevalta | kohoilevilta |
| allatiivi | kohoilevalle | kohoileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohoilevana | kohoilevina |
| translatiivi | kohoilevaksi | kohoileviksi |
| abessiivi | kohoilevatta | kohoilevitta |
| instruktiivi | – | kohoilevin |
| komitatiivi | – | kohoilevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |