kohentunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kohentunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kohentua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kohentunut | kohentuneet |
| genetiivi | kohentuneen | kohentuneiden kohentuneitten |
| partitiivi | kohentunutta | kohentuneita |
| akkusatiivi | kohentunut; kohentuneen | kohentuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohentuneessa | kohentuneissa |
| elatiivi | kohentuneesta | kohentuneista |
| illatiivi | kohentuneeseen | kohentuneisiin kohentuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kohentuneella | kohentuneilla |
| ablatiivi | kohentuneelta | kohentuneilta |
| allatiivi | kohentuneelle | kohentuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohentuneena | kohentuneina |
| translatiivi | kohentuneeksi | kohentuneiksi |
| abessiivi | kohentuneetta | kohentuneitta |
| instruktiivi | – | kohentunein |
| komitatiivi | – | kohentuneine |