klassikko
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- jokin arvostettu nostalginen, esimerkinomainen asia
- klassikkokirja
- (merenkulku) sama kuin klassikkovene
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈklɑsːikːo/
- tavutus: klas‧sik‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | klassikko | klassikot |
| genetiivi | klassikon | klassikoiden klassikoitten klassikkojen |
| partitiivi | klassikkoa | klassikkoja klassikoita |
| akkusatiivi | klassikko; klassikon |
klassikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | klassikossa | klassikoissa |
| elatiivi | klassikosta | klassikoista |
| illatiivi | klassikkoon | klassikkoihin klassikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | klassikolla | klassikoilla |
| ablatiivi | klassikolta | klassikoilta |
| allatiivi | klassikolle | klassikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | klassikkona | klassikkoina klassikoina |
| translatiivi | klassikoksi | klassikoiksi |
| abessiivi | klassikotta | klassikoitta |
| instruktiivi | – | klassikoin |
| komitatiivi | – | klassikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | klassiko- | |
| vahva vartalo | klassikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A