kivennyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kivennyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kivetä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kivennyt | kivenneet |
genetiivi | kivenneen | kivenneiden kivenneitten |
partitiivi | kivennyttä | kivenneitä |
akkusatiivi | kivennyt; kivenneen | kivenneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kivenneessä | kivenneissä |
elatiivi | kivenneestä | kivenneistä |
illatiivi | kivenneeseen | kivenneisiin kivenneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kivenneellä | kivenneillä |
ablatiivi | kivenneeltä | kivenneiltä |
allatiivi | kivenneelle | kivenneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kivenneenä | kivenneinä |
translatiivi | kivenneeksi | kivenneiksi |
abessiivi | kivenneettä | kivenneittä |
instruktiivi | – | kivennein |
komitatiivi | – | kivenneine |