kitkevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kitkevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kitkeä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kitkevä | kitkevät |
| genetiivi | kitkevän | kitkevien (kitkeväin) |
| partitiivi | kitkevää | kitkeviä |
| akkusatiivi | kitkevä; kitkevän | kitkevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kitkevässä | kitkevissä |
| elatiivi | kitkevästä | kitkevistä |
| illatiivi | kitkevään | kitkeviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kitkevällä | kitkevillä |
| ablatiivi | kitkevältä | kitkeviltä |
| allatiivi | kitkevälle | kitkeville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kitkevänä | kitkevinä |
| translatiivi | kitkeväksi | kitkeviksi |
| abessiivi | kitkevättä | kitkevittä |
| instruktiivi | – | kitkevin |
| komitatiivi | – | kitkevine |