kitkeminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kitkeminen (38)
- teonnimi verbistä kitkeä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kitkeminen | kitkemiset |
| genetiivi | kitkemisen | kitkemisten kitkemisien |
| partitiivi | kitkemistä | kitkemisiä |
| akkusatiivi | kitkeminen; kitkemisen |
kitkemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kitkemisessä | kitkemisissä |
| elatiivi | kitkemisestä | kitkemisistä |
| illatiivi | kitkemiseen | kitkemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kitkemisellä | kitkemisillä |
| ablatiivi | kitkemiseltä | kitkemisiltä |
| allatiivi | kitkemiselle | kitkemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kitkemisenä (kitkemisnä) |
kitkemisinä |
| translatiivi | kitkemiseksi | kitkemisiksi |
| abessiivi | kitkemisettä | kitkemisittä |
| instruktiivi | – | kitkemisin |
| komitatiivi | – | kitkemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kitkemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kitkemis- | |