kitiseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kitiseminen (38)
- teonnimi verbistä kitistä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kitiseminen | kitisemiset |
| genetiivi | kitisemisen | kitisemisten kitisemisien |
| partitiivi | kitisemistä | kitisemisiä |
| akkusatiivi | kitiseminen; kitisemisen |
kitisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kitisemisessä | kitisemisissä |
| elatiivi | kitisemisestä | kitisemisistä |
| illatiivi | kitisemiseen | kitisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kitisemisellä | kitisemisillä |
| ablatiivi | kitisemiseltä | kitisemisiltä |
| allatiivi | kitisemiselle | kitisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kitisemisenä (kitisemisnä) |
kitisemisinä |
| translatiivi | kitisemiseksi | kitisemisiksi |
| abessiivi | kitisemisettä | kitisemisittä |
| instruktiivi | – | kitisemisin |
| komitatiivi | – | kitisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kitisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kitisemis- | |