kiskominen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiskominen (38)
- teonnimi verbistä kiskoa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiskominen | kiskomiset |
| genetiivi | kiskomisen | kiskomisten kiskomisien |
| partitiivi | kiskomista | kiskomisia |
| akkusatiivi | kiskominen; kiskomisen |
kiskomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiskomisessa | kiskomisissa |
| elatiivi | kiskomisesta | kiskomisista |
| illatiivi | kiskomiseen | kiskomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiskomisella | kiskomisilla |
| ablatiivi | kiskomiselta | kiskomisilta |
| allatiivi | kiskomiselle | kiskomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiskomisena (kiskomisna) |
kiskomisina |
| translatiivi | kiskomiseksi | kiskomisiksi |
| abessiivi | kiskomisetta | kiskomisitta |
| instruktiivi | – | kiskomisin |
| komitatiivi | – | kiskomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiskomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiskomis- | |