kisaileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kisaileminen (38)
- teonnimi verbistä kisailla
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kisaileminen | kisailemiset |
| genetiivi | kisailemisen | kisailemisten kisailemisien |
| partitiivi | kisailemista | kisailemisia |
| akkusatiivi | kisaileminen; kisailemisen |
kisailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kisailemisessa | kisailemisissa |
| elatiivi | kisailemisesta | kisailemisista |
| illatiivi | kisailemiseen | kisailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kisailemisella | kisailemisilla |
| ablatiivi | kisailemiselta | kisailemisilta |
| allatiivi | kisailemiselle | kisailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kisailemisena (kisailemisna) |
kisailemisina |
| translatiivi | kisailemiseksi | kisailemisiksi |
| abessiivi | kisailemisetta | kisailemisitta |
| instruktiivi | – | kisailemisin |
| komitatiivi | – | kisailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kisailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kisailemis- | |