kiristeleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kiristeleminen (38)
- teonnimi verbistä kiristellä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiristeleminen | kiristelemiset |
| genetiivi | kiristelemisen | kiristelemisten kiristelemisien |
| partitiivi | kiristelemistä | kiristelemisiä |
| akkusatiivi | kiristeleminen; kiristelemisen |
kiristelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiristelemisessä | kiristelemisissä |
| elatiivi | kiristelemisestä | kiristelemisistä |
| illatiivi | kiristelemiseen | kiristelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiristelemisellä | kiristelemisillä |
| ablatiivi | kiristelemiseltä | kiristelemisiltä |
| allatiivi | kiristelemiselle | kiristelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiristelemisenä (kiristelemisnä) |
kiristelemisinä |
| translatiivi | kiristelemiseksi | kiristelemisiksi |
| abessiivi | kiristelemisettä | kiristelemisittä |
| instruktiivi | – | kiristelemisin |
| komitatiivi | – | kiristelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiristelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiristelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kiristellä + johdin -minen