kinasteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kinasteleminen (38)
- teonnimi verbistä kinastella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kinasteleminen | kinastelemiset |
| genetiivi | kinastelemisen | kinastelemisten kinastelemisien |
| partitiivi | kinastelemista | kinastelemisia |
| akkusatiivi | kinasteleminen; kinastelemisen |
kinastelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kinastelemisessa | kinastelemisissa |
| elatiivi | kinastelemisesta | kinastelemisista |
| illatiivi | kinastelemiseen | kinastelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kinastelemisella | kinastelemisilla |
| ablatiivi | kinastelemiselta | kinastelemisilta |
| allatiivi | kinastelemiselle | kinastelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kinastelemisena (kinastelemisna) |
kinastelemisina |
| translatiivi | kinastelemiseksi | kinastelemisiksi |
| abessiivi | kinastelemisetta | kinastelemisitta |
| instruktiivi | – | kinastelemisin |
| komitatiivi | – | kinastelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kinastelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kinastelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kinastella + johdin -minen