kimpi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- kattopaanu
- puusta käyttötarkoitusta varten muotoiltu lauta, josta rakennetaan perinteisiä puuastioita, erityisesti tynnyreitä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkimpi/
- tavutus: kim‧pi
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta kimb (vanh.), murt. kimbe; nykyruots. kim, kimme < alasaksan kimm, kimme
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kimpi | kimmet |
| genetiivi | kimmen | kimpien (kimpein) |
| partitiivi | kimpeä | kimpiä |
| akkusatiivi | kimpi; kimmen |
kimmet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kimmessä | kimmissä |
| elatiivi | kimmestä | kimmistä |
| illatiivi | kimpeen | kimpiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kimmellä | kimmillä |
| ablatiivi | kimmeltä | kimmiltä |
| allatiivi | kimmelle | kimmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kimpenä | kimpinä |
| translatiivi | kimmeksi | kimmiksi |
| abessiivi | kimmettä | kimmittä |
| instruktiivi | – | kimmin |
| komitatiivi | – | kimpine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kimme- | |
| vahva vartalo | kimpe- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |