Siirry sisältöön

kimmottomuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kimmottomuus (40)

  1. se, että on kimmoton

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkimːot̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: kim‧mot‧to‧muus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kimmottomuus kimmottomuudet
genetiivi kimmottomuuden kimmottomuuksien
partitiivi kimmottomuutta kimmottomuuksia
akkusatiivi kimmottomuus;
kimmottomuuden
kimmottomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kimmottomuudessa kimmottomuuksissa
elatiivi kimmottomuudesta kimmottomuuksista
illatiivi kimmottomuuteen kimmottomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kimmottomuudella kimmottomuuksilla
ablatiivi kimmottomuudelta kimmottomuuksilta
allatiivi kimmottomuudelle kimmottomuuksille
muut sijamuodot
essiivi kimmottomuutena kimmottomuuksina
translatiivi kimmottomuudeksi kimmottomuuksiksi
abessiivi kimmottomuudetta kimmottomuuksitta
instruktiivi kimmottomuuksin
komitatiivi kimmottomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kimmottomuude-
vahva vartalo kimmottomuute-
konsonantti-
vartalo
kimmottomuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan kimmoton vartalosta kimmottom- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]