kimmeltäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kimmeltäminen (38)
- teonnimi verbistä kimmeltää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kimmeltäminen | kimmeltämiset |
| genetiivi | kimmeltämisen | kimmeltämisten kimmeltämisien |
| partitiivi | kimmeltämistä | kimmeltämisiä |
| akkusatiivi | kimmeltäminen; kimmeltämisen |
kimmeltämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kimmeltämisessä | kimmeltämisissä |
| elatiivi | kimmeltämisestä | kimmeltämisistä |
| illatiivi | kimmeltämiseen | kimmeltämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kimmeltämisellä | kimmeltämisillä |
| ablatiivi | kimmeltämiseltä | kimmeltämisiltä |
| allatiivi | kimmeltämiselle | kimmeltämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kimmeltämisenä (kimmeltämisnä) |
kimmeltämisinä |
| translatiivi | kimmeltämiseksi | kimmeltämisiksi |
| abessiivi | kimmeltämisettä | kimmeltämisittä |
| instruktiivi | – | kimmeltämisin |
| komitatiivi | – | kimmeltämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kimmeltämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kimmeltämis- | |