kiistämättömyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiistämättömyys (40)

  1. se, että on kiistämätön

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkiːst̪æˌmæt̪ːømyːs/
  • tavutus: kiis‧tä‧mät‧tö‧myys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiistämättömyys kiistämättömyydet
genetiivi kiistämättömyyden kiistämättömyyksien
partitiivi kiistämättömyyttä kiistämättömyyksiä
akkusatiivi kiistämättömyys;
kiistämättömyyden
kiistämättömyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiistämättömyydessä kiistämättömyyksissä
elatiivi kiistämättömyydestä kiistämättömyyksistä
illatiivi kiistämättömyyteen kiistämättömyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiistämättömyydellä kiistämättömyyksillä
ablatiivi kiistämättömyydeltä kiistämättömyyksiltä
allatiivi kiistämättömyydelle kiistämättömyyksille
muut sijamuodot
essiivi kiistämättömyytenä kiistämättömyyksinä
translatiivi kiistämättömyydeksi kiistämättömyyksiksi
abessiivi kiistämättömyydettä kiistämättömyyksittä
instruktiivi kiistämättömyyksin
komitatiivi kiistämättömyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kiistämättömyyde-
vahva vartalo kiistämättömyyte-
konsonantti-
vartalo
kiistämättömyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan kiistämätön vartalosta kiistämättöm- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]