kiintynyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kiintynyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kiintyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiintynyt | kiintyneet |
| genetiivi | kiintyneen | kiintyneiden kiintyneitten |
| partitiivi | kiintynyttä | kiintyneitä |
| akkusatiivi | kiintynyt; kiintyneen | kiintyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiintyneessä | kiintyneissä |
| elatiivi | kiintyneestä | kiintyneistä |
| illatiivi | kiintyneeseen | kiintyneisiin kiintyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiintyneellä | kiintyneillä |
| ablatiivi | kiintyneeltä | kiintyneiltä |
| allatiivi | kiintyneelle | kiintyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiintyneenä | kiintyneinä |
| translatiivi | kiintyneeksi | kiintyneiksi |
| abessiivi | kiintyneettä | kiintyneittä |
| instruktiivi | – | kiintynein |
| komitatiivi | – | kiintyneine |
