Siirry sisältöön

kiintiöinti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiintiöinti (5-J)

  1. kiintiöiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkiːnt̪iˌøi̯nt̪i/
  • tavutus: kiin‧ti‧öin‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiintiöinti kiintiöinnit
genetiivi kiintiöinnin kiintiöintien
(kiintiöintein)
partitiivi kiintiöintiä kiintiöintejä
akkusatiivi kiintiöinti;
kiintiöinnin
kiintiöinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi kiintiöinnissä kiintiöinneissä
elatiivi kiintiöinnistä kiintiöinneistä
illatiivi kiintiöintiin kiintiöinteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiintiöinnillä kiintiöinneillä
ablatiivi kiintiöinniltä kiintiöinneiltä
allatiivi kiintiöinnille kiintiöinneille
muut sijamuodot
essiivi kiintiöintinä kiintiöinteinä
translatiivi kiintiöinniksi kiintiöinneiksi
abessiivi kiintiöinnittä kiintiöinneittä
instruktiivi kiintiöinnein
komitatiivi kiintiöinteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kiintiöinni-
vahva vartalo kiintiöinti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]