kiikarointi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkiːkɑˌroi̯nt̪i/
- tavutus: kii‧ka‧roin‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiikarointi | kiikaroinnit |
genetiivi | kiikaroinnin | kiikarointien (kiikarointein) |
partitiivi | kiikarointia | kiikarointeja |
akkusatiivi | kiikarointi; kiikaroinnin |
kiikaroinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiikaroinnissa | kiikaroinneissa |
elatiivi | kiikaroinnista | kiikaroinneista |
illatiivi | kiikarointiin | kiikarointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiikaroinnilla | kiikaroinneilla |
ablatiivi | kiikaroinnilta | kiikaroinneilta |
allatiivi | kiikaroinnille | kiikaroinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiikarointina | kiikarointeina |
translatiivi | kiikaroinniksi | kiikaroinneiksi |
abessiivi | kiikaroinnitta | kiikaroinneitta |
instruktiivi | – | kiikaroinnein |
komitatiivi | – | kiikarointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kiikaroinni- | |
vahva vartalo | kiikarointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. kiikaroiminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiikarointi Kielitoimiston sanakirjassa