kiihtyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kiihtyminen (38)
- teonnimi verbistä kiihtyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiihtyminen | kiihtymiset |
| genetiivi | kiihtymisen | kiihtymisten kiihtymisien |
| partitiivi | kiihtymistä | kiihtymisiä |
| akkusatiivi | kiihtyminen; kiihtymisen |
kiihtymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiihtymisessä | kiihtymisissä |
| elatiivi | kiihtymisestä | kiihtymisistä |
| illatiivi | kiihtymiseen | kiihtymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiihtymisellä | kiihtymisillä |
| ablatiivi | kiihtymiseltä | kiihtymisiltä |
| allatiivi | kiihtymiselle | kiihtymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiihtymisenä (kiihtymisnä) |
kiihtymisinä |
| translatiivi | kiihtymiseksi | kiihtymisiksi |
| abessiivi | kiihtymisettä | kiihtymisittä |
| instruktiivi | – | kiihtymisin |
| komitatiivi | – | kiihtymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiihtymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiihtymis- | |