kiihkottomuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiihkottomuus (40)

  1. se, että on kiihkoton

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkiːhkot̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: kiih‧kot‧to‧muus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiihkottomuus kiihkottomuudet
genetiivi kiihkottomuuden kiihkottomuuksien
partitiivi kiihkottomuutta kiihkottomuuksia
akkusatiivi kiihkottomuus;
kiihkottomuuden
kiihkottomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiihkottomuudessa kiihkottomuuksissa
elatiivi kiihkottomuudesta kiihkottomuuksista
illatiivi kiihkottomuuteen kiihkottomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiihkottomuudella kiihkottomuuksilla
ablatiivi kiihkottomuudelta kiihkottomuuksilta
allatiivi kiihkottomuudelle kiihkottomuuksille
muut sijamuodot
essiivi kiihkottomuutena kiihkottomuuksina
translatiivi kiihkottomuudeksi kiihkottomuuksiksi
abessiivi kiihkottomuudetta kiihkottomuuksitta
instruktiivi kiihkottomuuksin
komitatiivi kiihkottomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kiihkottomuude-
vahva vartalo kiihkottomuute-
konsonantti-
vartalo
kiihkottomuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan kiihkoton vartalosta kiihkottom- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]