kiihdyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiihdyttäminen (38)
- teonnimi verbistä kiihdyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiihdyttäminen | kiihdyttämiset |
| genetiivi | kiihdyttämisen | kiihdyttämisten kiihdyttämisien |
| partitiivi | kiihdyttämistä | kiihdyttämisiä |
| akkusatiivi | kiihdyttäminen; kiihdyttämisen |
kiihdyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiihdyttämisessä | kiihdyttämisissä |
| elatiivi | kiihdyttämisestä | kiihdyttämisistä |
| illatiivi | kiihdyttämiseen | kiihdyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiihdyttämisellä | kiihdyttämisillä |
| ablatiivi | kiihdyttämiseltä | kiihdyttämisiltä |
| allatiivi | kiihdyttämiselle | kiihdyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiihdyttämisenä (kiihdyttämisnä) |
kiihdyttämisinä |
| translatiivi | kiihdyttämiseksi | kiihdyttämisiksi |
| abessiivi | kiihdyttämisettä | kiihdyttämisittä |
| instruktiivi | – | kiihdyttämisin |
| komitatiivi | – | kiihdyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiihdyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiihdyttämis- | |