kiharrin

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiharrin (33-K)

  1. laite, jolla kiharretaan hiuksia

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kiharrin kihartimet
genetiivi kihartimen kihartimien
kiharrinten
partitiivi kiharrinta kihartimia
akkusatiivi kiharrin; kihartimen kihartimet
Sisäpaikallissijat
inessiivi kihartimessa kihartimissa
elatiivi kihartimesta kihartimista
illatiivi kihartimeen kihartimiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kihartimella kihartimilla
ablatiivi kihartimelta kihartimilta
allatiivi kihartimelle kihartimille
Muut
essiivi kihartimena
(kiharrinna)
kihartimina
translatiivi kihartimeksi kihartimiksi
abessiivi kihartimetta kihartimitta
instruktiivi kihartimin
komitatiivi kihartimine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta kihartaa (kiharr- + -in)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]