kiharrin

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiharrin (33-K)

  1. laite, jolla kiharretaan hiuksia

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiharrin kihartimet
genetiivi kihartimen kihartimien
kiharrinten
partitiivi kiharrinta kihartimia
akkusatiivi kiharrin; kihartimen kihartimet
sisäpaikallissijat
inessiivi kihartimessa kihartimissa
elatiivi kihartimesta kihartimista
illatiivi kihartimeen kihartimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kihartimella kihartimilla
ablatiivi kihartimelta kihartimilta
allatiivi kihartimelle kihartimille
muut sijamuodot
essiivi kihartimena
(kiharrinna)
kihartimina
translatiivi kihartimeksi kihartimiksi
abessiivi kihartimetta kihartimitta
instruktiivi kihartimin
komitatiivi kihartimine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta kihartaa (kiharr- + -in)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

harjakiharrin, hiustenkiharrin, höyrykiharrin, ilmakiharrin, katalyyttikiharrin, kreppikiharrin, lämpökiharrin

Aiheesta muualla[muokkaa]