kiertäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiertäminen (38)
- teonnimi verbistä kiertää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiertäminen | kiertämiset |
| genetiivi | kiertämisen | kiertämisten kiertämisien |
| partitiivi | kiertämistä | kiertämisiä |
| akkusatiivi | kiertäminen; kiertämisen |
kiertämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiertämisessä | kiertämisissä |
| elatiivi | kiertämisestä | kiertämisistä |
| illatiivi | kiertämiseen | kiertämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiertämisellä | kiertämisillä |
| ablatiivi | kiertämiseltä | kiertämisiltä |
| allatiivi | kiertämiselle | kiertämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiertämisenä (kiertämisnä) |
kiertämisinä |
| translatiivi | kiertämiseksi | kiertämisiksi |
| abessiivi | kiertämisettä | kiertämisittä |
| instruktiivi | – | kiertämisin |
| komitatiivi | – | kiertämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiertämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiertämis- | |