kiertäjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- henkilö, joka kiertää jotakin
- maankiertäjä
- henkilö, joka kiertää jonkin (myös kuvaannollisesti)
- Tietyöaidan kiertäjä ajoi märkään sementtiin.
- veronkiertäjä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkie̯rt̪æjæ/
- tavutus: kier‧tä‧jä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiertäjä | kiertäjät |
genetiivi | kiertäjän | kiertäjien (kiertäjäin) |
partitiivi | kiertäjää | kiertäjiä |
akkusatiivi | kiertäjä; kiertäjän |
kiertäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiertäjässä | kiertäjissä |
elatiivi | kiertäjästä | kiertäjistä |
illatiivi | kiertäjään | kiertäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiertäjällä | kiertäjillä |
ablatiivi | kiertäjältä | kiertäjiltä |
allatiivi | kiertäjälle | kiertäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiertäjänä | kiertäjinä |
translatiivi | kiertäjäksi | kiertäjiksi |
abessiivi | kiertäjättä | kiertäjittä |
instruktiivi | – | kiertäjin |
komitatiivi | – | kiertäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiertäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiertäjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10