kieroileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kieroileminen (38)
- teonnimi verbistä kieroilla
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kieroileminen | kieroilemiset |
| genetiivi | kieroilemisen | kieroilemisten kieroilemisien |
| partitiivi | kieroilemista | kieroilemisia |
| akkusatiivi | kieroileminen; kieroilemisen |
kieroilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kieroilemisessa | kieroilemisissa |
| elatiivi | kieroilemisesta | kieroilemisista |
| illatiivi | kieroilemiseen | kieroilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kieroilemisella | kieroilemisilla |
| ablatiivi | kieroilemiselta | kieroilemisilta |
| allatiivi | kieroilemiselle | kieroilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kieroilemisena (kieroilemisna) |
kieroilemisina |
| translatiivi | kieroilemiseksi | kieroilemisiksi |
| abessiivi | kieroilemisetta | kieroilemisitta |
| instruktiivi | – | kieroilemisin |
| komitatiivi | – | kieroilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kieroilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kieroilemis- | |