kierittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kierittäminen (38)
- teonnimi verbistä kierittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kierittäminen | kierittämiset |
| genetiivi | kierittämisen | kierittämisten kierittämisien |
| partitiivi | kierittämistä | kierittämisiä |
| akkusatiivi | kierittäminen; kierittämisen |
kierittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kierittämisessä | kierittämisissä |
| elatiivi | kierittämisestä | kierittämisistä |
| illatiivi | kierittämiseen | kierittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kierittämisellä | kierittämisillä |
| ablatiivi | kierittämiseltä | kierittämisiltä |
| allatiivi | kierittämiselle | kierittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kierittämisenä (kierittämisnä) |
kierittämisinä |
| translatiivi | kierittämiseksi | kierittämisiksi |
| abessiivi | kierittämisettä | kierittämisittä |
| instruktiivi | – | kierittämisin |
| komitatiivi | – | kierittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kierittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kierittämis- | |