kierähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kierähtäminen (38)
- teonnimi verbistä kierähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kierähtäminen | kierähtämiset |
| genetiivi | kierähtämisen | kierähtämisten kierähtämisien |
| partitiivi | kierähtämistä | kierähtämisiä |
| akkusatiivi | kierähtäminen; kierähtämisen |
kierähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kierähtämisessä | kierähtämisissä |
| elatiivi | kierähtämisestä | kierähtämisistä |
| illatiivi | kierähtämiseen | kierähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kierähtämisellä | kierähtämisillä |
| ablatiivi | kierähtämiseltä | kierähtämisiltä |
| allatiivi | kierähtämiselle | kierähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kierähtämisenä (kierähtämisnä) |
kierähtämisinä |
| translatiivi | kierähtämiseksi | kierähtämisiksi |
| abessiivi | kierähtämisettä | kierähtämisittä |
| instruktiivi | – | kierähtämisin |
| komitatiivi | – | kierähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kierähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kierähtämis- | |