kiekuna
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kiekuna (12)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkie̯kunɑ/
- tavutus: kie‧ku‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiekuna | kiekunat |
| genetiivi | kiekunan | kiekunoiden kiekunoitten (kiekunain) |
| partitiivi | kiekunaa | kiekunoita |
| akkusatiivi | kiekuna; kiekunan |
kiekunat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiekunassa | kiekunoissa |
| elatiivi | kiekunasta | kiekunoista |
| illatiivi | kiekunaan | kiekunoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiekunalla | kiekunoilla |
| ablatiivi | kiekunalta | kiekunoilta |
| allatiivi | kiekunalle | kiekunoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiekunana | kiekunoina |
| translatiivi | kiekunaksi | kiekunoiksi |
| abessiivi | kiekunatta | kiekunoitta |
| instruktiivi | – | kiekunoin |
| komitatiivi | – | kiekunoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiekuna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiekuna Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]kiekuna
- yksikön partitiivimuoto sanasta kieku