kiekuna

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiekuna (12)[1]

  1. kiekuminen, kukonlaulu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkie̯kunɑ/
  • tavutus: kie‧ku‧na

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiekuna kiekunat
genetiivi kiekunan kiekunoiden
kiekunoitten
(kiekunain)
partitiivi kiekunaa kiekunoita
akkusatiivi kiekuna;
kiekunan
kiekunat
sisäpaikallissijat
inessiivi kiekunassa kiekunoissa
elatiivi kiekunasta kiekunoista
illatiivi kiekunaan kiekunoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiekunalla kiekunoilla
ablatiivi kiekunalta kiekunoilta
allatiivi kiekunalle kiekunoille
muut sijamuodot
essiivi kiekunana kiekunoina
translatiivi kiekunaksi kiekunoiksi
abessiivi kiekunatta kiekunoitta
instruktiivi kiekunoin
komitatiivi kiekunoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiekuna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kiekuna Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

kiekuna

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kieku

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12