kiehunta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiehunta (9-J)

  1. kiehuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkie̯hunt̪ɑ/
  • tavutus: kie‧hun‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiehunta kiehunnat
genetiivi kiehunnan kiehuntojen
(kiehuntain)
partitiivi kiehuntaa kiehuntoja
akkusatiivi kiehunta;
kiehunnan
kiehunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kiehunnassa kiehunnoissa
elatiivi kiehunnasta kiehunnoista
illatiivi kiehuntaan kiehuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiehunnalla kiehunnoilla
ablatiivi kiehunnalta kiehunnoilta
allatiivi kiehunnalle kiehunnoille
muut sijamuodot
essiivi kiehuntana kiehuntoina
translatiivi kiehunnaksi kiehunnoiksi
abessiivi kiehunnatta kiehunnoitta
instruktiivi kiehunnoin
komitatiivi kiehuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kiehunna-
vahva vartalo kiehunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

loiskiehunta

Aiheesta muualla[muokkaa]