kiduttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kiduttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kiduttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiduttanut | kiduttaneet |
| genetiivi | kiduttaneen | kiduttaneiden kiduttaneitten |
| partitiivi | kiduttanutta | kiduttaneita |
| akkusatiivi | kiduttanut; kiduttaneen | kiduttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiduttaneessa | kiduttaneissa |
| elatiivi | kiduttaneesta | kiduttaneista |
| illatiivi | kiduttaneeseen | kiduttaneisiin kiduttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiduttaneella | kiduttaneilla |
| ablatiivi | kiduttaneelta | kiduttaneilta |
| allatiivi | kiduttaneelle | kiduttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiduttaneena | kiduttaneina |
| translatiivi | kiduttaneeksi | kiduttaneiksi |
| abessiivi | kiduttaneetta | kiduttaneitta |
| instruktiivi | – | kiduttanein |
| komitatiivi | – | kiduttaneine |