kesyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kesyttäminen (38)
- teonnimi verbistä kesyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kesyttäminen | kesyttämiset |
| genetiivi | kesyttämisen | kesyttämisten kesyttämisien |
| partitiivi | kesyttämistä | kesyttämisiä |
| akkusatiivi | kesyttäminen; kesyttämisen |
kesyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kesyttämisessä | kesyttämisissä |
| elatiivi | kesyttämisestä | kesyttämisistä |
| illatiivi | kesyttämiseen | kesyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kesyttämisellä | kesyttämisillä |
| ablatiivi | kesyttämiseltä | kesyttämisiltä |
| allatiivi | kesyttämiselle | kesyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kesyttämisenä (kesyttämisnä) |
kesyttämisinä |
| translatiivi | kesyttämiseksi | kesyttämisiksi |
| abessiivi | kesyttämisettä | kesyttämisittä |
| instruktiivi | – | kesyttämisin |
| komitatiivi | – | kesyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kesyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kesyttämis- | |