kessutteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kessutteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kessutella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kessutteleva | kessuttelevat |
| genetiivi | kessuttelevan | kessuttelevien (kessuttelevain) |
| partitiivi | kessuttelevaa | kessuttelevia |
| akkusatiivi | kessutteleva; kessuttelevan | kessuttelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kessuttelevassa | kessuttelevissa |
| elatiivi | kessuttelevasta | kessuttelevista |
| illatiivi | kessuttelevaan | kessutteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kessuttelevalla | kessuttelevilla |
| ablatiivi | kessuttelevalta | kessuttelevilta |
| allatiivi | kessuttelevalle | kessutteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kessuttelevana | kessuttelevina |
| translatiivi | kessuttelevaksi | kessutteleviksi |
| abessiivi | kessuttelevatta | kessuttelevitta |
| instruktiivi | – | kessuttelevin |
| komitatiivi | – | kessuttelevine |