kerskuri

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kerskuri (6)

  1. henkilö, joka kerskuu, kerskailee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkerskuri/
  • tavutus: kers‧ku‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerskuri kerskurit
genetiivi kerskurin kerskurien
kerskureiden
kerskureitten
partitiivi kerskuria kerskureita
kerskureja
akkusatiivi kerskuri;
kerskurin
kerskurit
sisäpaikallissijat
inessiivi kerskurissa kerskureissa
elatiivi kerskurista kerskureista
illatiivi kerskuriin kerskureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerskurilla kerskureilla
ablatiivi kerskurilta kerskureilta
allatiivi kerskurille kerskureille
muut sijamuodot
essiivi kerskurina kerskureina
translatiivi kerskuriksi kerskureiksi
abessiivi kerskuritta kerskureitta
instruktiivi kerskurein
komitatiivi kerskureine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kerskuri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kerskua (kersku- + -ri)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]