kerrannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kerrannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kerrata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerrannut | kerranneet |
| genetiivi | kerranneen | kerranneiden kerranneitten |
| partitiivi | kerrannutta | kerranneita |
| akkusatiivi | kerrannut; kerranneen | kerranneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerranneessa | kerranneissa |
| elatiivi | kerranneesta | kerranneista |
| illatiivi | kerranneeseen | kerranneisiin kerranneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerranneella | kerranneilla |
| ablatiivi | kerranneelta | kerranneilta |
| allatiivi | kerranneelle | kerranneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerranneena | kerranneina |
| translatiivi | kerranneeksi | kerranneiksi |
| abessiivi | kerranneetta | kerranneitta |
| instruktiivi | – | kerrannein |
| komitatiivi | – | kerranneine |