kerä
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kerä (10)
- pallon muotoon itsensä ympärille kääritty tai kääriytynyt pitkä esine
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkeræ/
- tavutus: ke‧rä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerä | kerät |
| genetiivi | kerän | kerien (keräin) |
| partitiivi | kerää | keriä |
| akkusatiivi | kerä; kerän |
kerät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerässä | kerissä |
| elatiivi | kerästä | keristä |
| illatiivi | kerään | keriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerällä | kerillä |
| ablatiivi | kerältä | keriltä |
| allatiivi | kerälle | kerille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keränä | kerinä |
| translatiivi | keräksi | keriksi |
| abessiivi | kerättä | kerittä |
| instruktiivi | – | kerin |
| komitatiivi | – | kerine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kerä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kerä Kielitoimiston sanakirjassa