kellottaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kellottaminen (38)
- teonnimi verbistä kellottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kellottaminen | kellottamiset |
| genetiivi | kellottamisen | kellottamisten kellottamisien |
| partitiivi | kellottamista | kellottamisia |
| akkusatiivi | kellottaminen; kellottamisen |
kellottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellottamisessa | kellottamisissa |
| elatiivi | kellottamisesta | kellottamisista |
| illatiivi | kellottamiseen | kellottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellottamisella | kellottamisilla |
| ablatiivi | kellottamiselta | kellottamisilta |
| allatiivi | kellottamiselle | kellottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kellottamisena (kellottamisna) |
kellottamisina |
| translatiivi | kellottamiseksi | kellottamisiksi |
| abessiivi | kellottamisetta | kellottamisitta |
| instruktiivi | – | kellottamisin |
| komitatiivi | – | kellottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kellottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kellottamis- | |