kellauttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kellauttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kellauttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kellauttava | kellauttavat |
| genetiivi | kellauttavan | kellauttavien (kellauttavain) |
| partitiivi | kellauttavaa | kellauttavia |
| akkusatiivi | kellauttava; kellauttavan | kellauttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellauttavassa | kellauttavissa |
| elatiivi | kellauttavasta | kellauttavista |
| illatiivi | kellauttavaan | kellauttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellauttavalla | kellauttavilla |
| ablatiivi | kellauttavalta | kellauttavilta |
| allatiivi | kellauttavalle | kellauttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kellauttavana | kellauttavina |
| translatiivi | kellauttavaksi | kellauttaviksi |
| abessiivi | kellauttavatta | kellauttavitta |
| instruktiivi | – | kellauttavin |
| komitatiivi | – | kellauttavine |