keljumaisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]keljumaisuus (40)
- se, että on keljumainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkeljuˌmɑi̯suːs/
- tavutus: kel‧ju‧mai‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keljumaisuus | keljumaisuudet |
| genetiivi | keljumaisuuden | keljumaisuuksien |
| partitiivi | keljumaisuutta | keljumaisuuksia |
| akkusatiivi | keljumaisuus; keljumaisuuden |
keljumaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keljumaisuudessa | keljumaisuuksissa |
| elatiivi | keljumaisuudesta | keljumaisuuksista |
| illatiivi | keljumaisuuteen | keljumaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keljumaisuudella | keljumaisuuksilla |
| ablatiivi | keljumaisuudelta | keljumaisuuksilta |
| allatiivi | keljumaisuudelle | keljumaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keljumaisuutena | keljumaisuuksina |
| translatiivi | keljumaisuudeksi | keljumaisuuksiksi |
| abessiivi | keljumaisuudetta | keljumaisuuksitta |
| instruktiivi | – | keljumaisuuksin |
| komitatiivi | – | keljumaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | keljumaisuude- | |
| vahva vartalo | keljumaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
keljumaisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi keljumainen (vokaalivartalo keljumaise-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on keljumainen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- keljumaisuus Kielitoimiston sanakirjassa