keisarillinen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]keisarillinen (38)
- keisarin perheeseen tai perheelle kuuluva
- keisarin alainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkei̯sɑˌrilːinen/
- tavutus: kei‧sa‧ril‧li‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keisarillinen | keisarilliset |
| genetiivi | keisarillisen | keisarillisten keisarillisien |
| partitiivi | keisarillista | keisarillisia |
| akkusatiivi | keisarillinen; keisarillisen |
keisarilliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keisarillisessa | keisarillisissa |
| elatiivi | keisarillisesta | keisarillisista |
| illatiivi | keisarilliseen | keisarillisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keisarillisella | keisarillisilla |
| ablatiivi | keisarilliselta | keisarillisilta |
| allatiivi | keisarilliselle | keisarillisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keisarillisena (keisarillisna) |
keisarillisina |
| translatiivi | keisarilliseksi | keisarillisiksi |
| abessiivi | keisarillisetta | keisarillisitta |
| instruktiivi | – | keisarillisin |
| komitatiivi | – | keisarillisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keisarillise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
keisarillis- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. keisarin perheeseen tai perheelle kuuluva
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- keisarillinen Kielitoimiston sanakirjassa