keikaroija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
keikaroija (12)
- henkilö, joka keikaroi
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkei̯kɑˌroi̯jɑ/
- tavutus: kei‧ka‧roi‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keikaroija | keikaroijat |
| genetiivi | keikaroijan | keikaroijoiden keikaroijoitten (keikaroijain) |
| partitiivi | keikaroijaa | keikaroijoita |
| akkusatiivi | keikaroija; keikaroijan |
keikaroijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keikaroijassa | keikaroijoissa |
| elatiivi | keikaroijasta | keikaroijoista |
| illatiivi | keikaroijaan | keikaroijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keikaroijalla | keikaroijoilla |
| ablatiivi | keikaroijalta | keikaroijoilta |
| allatiivi | keikaroijalle | keikaroijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keikaroijana | keikaroijoina |
| translatiivi | keikaroijaksi | keikaroijoiksi |
| abessiivi | keikaroijatta | keikaroijoitta |
| instruktiivi | – | keikaroijoin |
| komitatiivi | – | keikaroijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keikaroija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka keikaroi
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- keikaroija Kielitoimiston sanakirjassa