keijukainen

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Keijukainen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Keijukainen

Substantiivi[muokkaa]

keijukainen (38)

  1. pieni ja siro taruolento (usein naispuolinen ja siivekäs)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkei̯juˌkɑi̯nen/
  • tavutus: kei‧ju‧kai‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keijukainen keijukaiset
genetiivi keijukaisen keijukaisten
keijukaisien
partitiivi keijukaista keijukaisia
akkusatiivi keijukainen;
keijukaisen
keijukaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi keijukaisessa keijukaisissa
elatiivi keijukaisesta keijukaisista
illatiivi keijukaiseen keijukaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi keijukaisella keijukaisilla
ablatiivi keijukaiselta keijukaisilta
allatiivi keijukaiselle keijukaisille
muut sijamuodot
essiivi keijukaisena
(keijukaisna)
keijukaisina
translatiivi keijukaiseksi keijukaisiksi
abessiivi keijukaisetta keijukaisitta
instruktiivi keijukaisin
komitatiivi keijukaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keijukaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
keijukais-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • sadan kilon keijukainen = lihava henkilö

Aiheesta muualla[muokkaa]