keija
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkei̯jɑ/
- tavutus: kei‧ja
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keija | keijat |
genetiivi | keijan | keijojen (keijain) |
partitiivi | keijaa | keijoja |
akkusatiivi | keija; keijan |
keijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keijassa | keijoissa |
elatiivi | keijasta | keijoista |
illatiivi | keijaan | keijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keijalla | keijoilla |
ablatiivi | keijalta | keijoilta |
allatiivi | keijalle | keijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keijana | keijoina |
translatiivi | keijaksi | keijoiksi |
abessiivi | keijatta | keijoitta |
instruktiivi | – | keijoin |
komitatiivi | – | keijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. yöastia
Ks. yöastia |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- keija Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9