keihästävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
keihästävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä keihästää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keihästävä | keihästävät |
| genetiivi | keihästävän | keihästävien (keihästäväin) |
| partitiivi | keihästävää | keihästäviä |
| akkusatiivi | keihästävä; keihästävän | keihästävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keihästävässä | keihästävissä |
| elatiivi | keihästävästä | keihästävistä |
| illatiivi | keihästävään | keihästäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keihästävällä | keihästävillä |
| ablatiivi | keihästävältä | keihästäviltä |
| allatiivi | keihästävälle | keihästäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keihästävänä | keihästävinä |
| translatiivi | keihästäväksi | keihästäviksi |
| abessiivi | keihästävättä | keihästävittä |
| instruktiivi | – | keihästävin |
| komitatiivi | – | keihästävine |