kehottava
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kehottava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kehottaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kehottava | kehottavat |
| genetiivi | kehottavan | kehottavien (kehottavain) |
| partitiivi | kehottavaa | kehottavia |
| akkusatiivi | kehottava; kehottavan |
kehottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kehottavassa | kehottavissa |
| elatiivi | kehottavasta | kehottavista |
| illatiivi | kehottavaan | kehottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kehottavalla | kehottavilla |
| ablatiivi | kehottavalta | kehottavilta |
| allatiivi | kehottavalle | kehottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kehottavana | kehottavina |
| translatiivi | kehottavaksi | kehottaviksi |
| abessiivi | kehottavatta | kehottavitta |
| instruktiivi | – | kehottavin |
| komitatiivi | – | kehottavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kehottava- | |
| vahva vartalo | kehottava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |