kavio
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kavio (3)
- kavioeläinten varpaan kärkeä tupen tavoin ympäröivä paksuseinäinen sarveiskynsi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑ.ʋi.o/
- tavutus: ka‧vi‧o
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kavio | kaviot |
| genetiivi | kavion | kavioiden kavioitten |
| partitiivi | kaviota | kavioita |
| akkusatiivi | kavio; kavion |
kaviot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaviossa | kavioissa |
| elatiivi | kaviosta | kavioista |
| illatiivi | kavioon | kavioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaviolla | kavioilla |
| ablatiivi | kaviolta | kavioilta |
| allatiivi | kaviolle | kavioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaviona | kavioina |
| translatiivi | kavioksi | kavioiksi |
| abessiivi | kaviotta | kavioitta |
| instruktiivi | – | kavioin |
| komitatiivi | – | kavioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kavio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]mahdollisesti germaaninen laina,[1] vrt. saksan Huf ruotsin hov, englannin hoof
Käännökset
[muokkaa]1. kavioeläinten varpaan kärkeä tupen tavoin ympäröivä paksuseinäinen sarveiskynsi
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kavioeläimet, kavioeläin, kaviojalka, kaviokitti, kaviokoukku, kaviokuume, kaviokynsi, kavionjälki, kavioura, martokavio, pukinkavio
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kavio Kielitoimiston sanakirjassa