kavahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kavahtaminen (38)
- teonnimi verbistä kavahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kavahtaminen | kavahtamiset |
| genetiivi | kavahtamisen | kavahtamisten kavahtamisien |
| partitiivi | kavahtamista | kavahtamisia |
| akkusatiivi | kavahtaminen; kavahtamisen |
kavahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kavahtamisessa | kavahtamisissa |
| elatiivi | kavahtamisesta | kavahtamisista |
| illatiivi | kavahtamiseen | kavahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kavahtamisella | kavahtamisilla |
| ablatiivi | kavahtamiselta | kavahtamisilta |
| allatiivi | kavahtamiselle | kavahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kavahtamisena (kavahtamisna) |
kavahtamisina |
| translatiivi | kavahtamiseksi | kavahtamisiksi |
| abessiivi | kavahtamisetta | kavahtamisitta |
| instruktiivi | – | kavahtamisin |
| komitatiivi | – | kavahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kavahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kavahtamis- | |