kauris
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kauris (41)
- joidenkin hirvieläinten peuraa pienempien tai vuohieläinten luonnonvaraisten lajien eläin
- pukin eli urosvuohen vanha rinnakkaisnimi
- (astrologia) eläinradan kymmenes horoskooppimerkki, joka vastaa väliä [270°, 300°) ekliptikaalista pituutta; Auringon ollessa tässä merkissä (22.12. – 19.1.) syntynyt henkilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑu̯ris/
- tavutus: kau‧ris
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kauris | kauriit |
| genetiivi | kauriin | kauriiden kauriitten |
| partitiivi | kaurista | kauriita |
| akkusatiivi | kauris; kauriin |
kauriit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kauriissa | kauriissa |
| elatiivi | kauriista | kauriista |
| illatiivi | kauriiseen | kauriisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kauriilla | kauriilla |
| ablatiivi | kauriilta | kauriilta |
| allatiivi | kauriille | kauriille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kauriina | kauriina |
| translatiivi | kauriiksi | kauriiksi |
| abessiivi | kauriitta | kauriitta |
| instruktiivi | – | kauriin |
| komitatiivi | – | kauriine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaurii- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kauris- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. eläin
3. horoskooppi
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kauris Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kauris
- monikkomuoto sanasta kauri
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.