kauppaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kauppaaja (10)

  1. henkilö, joka kauppaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑu̯pːɑːjɑ/
  • tavutus: kaup‧paa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kauppaaja kauppaajat
genetiivi kauppaajan kauppaajien
(kauppaajain)
partitiivi kauppaajaa kauppaajia
akkusatiivi kauppaaja;
kauppaajan
kauppaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi kauppaajassa kauppaajissa
elatiivi kauppaajasta kauppaajista
illatiivi kauppaajaan kauppaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kauppaajalla kauppaajilla
ablatiivi kauppaajalta kauppaajilta
allatiivi kauppaajalle kauppaajille
muut sijamuodot
essiivi kauppaajana kauppaajina
translatiivi kauppaajaksi kauppaajiksi
abessiivi kauppaajatta kauppaajitta
instruktiivi kauppaajin
komitatiivi kauppaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kauppaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]