kauhistuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kauhistuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kauhistua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kauhistuva | kauhistuvat |
genetiivi | kauhistuvan | kauhistuvien (kauhistuvain) |
partitiivi | kauhistuvaa | kauhistuvia |
akkusatiivi | kauhistuva; kauhistuvan | kauhistuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kauhistuvassa | kauhistuvissa |
elatiivi | kauhistuvasta | kauhistuvista |
illatiivi | kauhistuvaan | kauhistuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kauhistuvalla | kauhistuvilla |
ablatiivi | kauhistuvalta | kauhistuvilta |
allatiivi | kauhistuvalle | kauhistuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kauhistuvana | kauhistuvina |
translatiivi | kauhistuvaksi | kauhistuviksi |
abessiivi | kauhistuvatta | kauhistuvitta |
instruktiivi | – | kauhistuvin |
komitatiivi | – | kauhistuvine |